4. Periaaseq taaguutillu

Kalaallit Nunaanni suliffeqarneq pillugu kisitsisit sapinngisamik najoqqutassat

The International Labour Organisation-imit (ILO), FN-ip ataani nunat tamalaat akornanni suliffeqarnermut tunngasuni kattuffimmit nassuiarneqarsimasut malillugit suliarineqarput. Immikkoortumi uani ILO-p najoqqutassiai nassuiarneqarput. Tulliullugu periaaseq nassuiarneqarpoq najoqqutassiallu nalorninaateqarsinnaasut pillugit nassuiaammik naggaserneqarluni.

 

4.1 Suliffeqarnermut nassuiaat

ILO-mit sulineq pillugu nassuiaataavoq misissuiffiup ingerlanerani inuit minnerpaamik nalunaaquttap akunnerani ataatsimi suliamik ingerlatsisimassasut. Misissuiffiup sivisussusaa erseqqissumik nassuiarneqanngilaq, innersuutaallunili sivikitsuusariaqartoq soorlu ulloq ataasiulluni imaluunniit sapaatip akunnera ataaseq. Innersuutigineqarportaaq, nunami pineqartumi pissutsit immikkut ittut tunngavigalugit sulisinnaasut utoqqaassusiat minnerpaaffilerneqarnera nassuiarneqassasoq. Akerlianilli ukiunut allanut tunngatillugu innersuuteqartoqarani.

 

Nalunaarsuutit Kalaallit Nunaanneersut atorlugit qaammatikkaartumik piffissalersuisoqarsinnaavoq, tamannalu ILO’mit innersuussutigineqartumit sivisunerungaatsiarpoq. Qaammatini pineqartuni nalunaarsuutit piffissanik suliffigineqarsimasunik paasissutissartaqanngillat, qaammatinili taakkunani akissarsianik tunniunneqarsimasunik imaqarput.

 

Tunuliaqutaasunut piffissap sivisuup sunniuteqarsinnaanera killilerniarlugu suliffeqarnermut piumasaqaataasoq annertusineqarpoq qaammami ataatsimi minnerpaamik akunnernik arfineq-pingasunik annertussuserlugu. Piffissamut suliffiusumut 18-it sinnerlugit ukiulinnut ilinniagaqarsimanngitsunullu akissarsiat akissarsiat (akunnermut) SIK-mit akigitinneqartut naatsorsuutitut atorneqarput.

 

Ullormut akunnerni arfineq-pingasuni sulineq kiisalu qaammammut ullut suliffiit 20-t, Kalaallit Nunaanni suliffeqarnermut nalunaarsuutini piumasaqaataasut, ILO-mi piumasaqaatinut naleqqiullugit ullormi ataatsimi sulineq akunnernik 0,4-inik annertussuseqarpoq – ullormut akunnernik arfineq-pingasunik ullunut 20-nut uuttorneqartumik imaluunniit sapaatip akunnerani ataatsimi akunnernik marlunnut suliffiusunut uuttorneqartumik – sapaatip akunnerinilu sisamani akunnerni arfineq-pingasuni sulinermik uuttorneqartumik. Taamaasilluni Kalaallit Nunaanni sulifilinnik nalunaarsuinissamut piumasaqaatit inornannginnerulerput, nalunaarsuutillu tunngaviusut malillugit piumasaqaataasussatut tulluarnertut nalilerneqarluni.

 

Tamanna tunngavigalungu Naatsorsueqqissaartarfimmit qaammammi pineqartumi suliffilittut nalilerneqarpoq:

 

·         Qaammammi pineqartumi inuk isertitaqarluni sulisimasoq imaluunniit imaluunniit sulinikkut akissarsiaqarsimasoq, qaammammi pineqartumi tulaassanik tunisinikkut imaluunniit namminerisamik suliffeqarfimmi iluanaaruteqarnikkut akissarsiaqarluni.

 

·         SIK aamma Naalakkersuisut isumaqatigiissutaat atuuttoq malillugu ilinniarsimanngitsut aningaasarsiassaat mikinerpaaq akunnerit arfineq pingasut isertitsissutigisimallugu.

 

·         Ukiup naanerani 15-inik ukioqalereersimalluni.

 

4.2 Nalunaarsuutinik misissuineq

Kisitsisini najoqqutarineqartut allaffissornikkut atugassatut pilersitaapput, taamaattumillu kisitsisitigut paasissutissiorluni atorsinnaanerat killeqarluni. Akileraarutit eqqarsaatigalugu akissarsiat juunimi decembarimiluunniit nalunaarsorneqarsimanerisa sunniutaat kisitsisinik paasissutissiornermi atorneqarsinnaanerannit annikinneruvoq. Taassumalu malitsigisaanik naatsorsuineq pitsaanerpaamiitsinniarlugu nalunaarsuutinik misissuineq pingaaruteqarluinnarpoq.

 

Qaammammut nalunaarsuutit malillugit aalajangerneqarsinnaanngilaq, akiliutaasoq sulinermut tunngasuunersoq, imaluunniit sulinermut tunnganani ass. Isumaginninnermut tunngasuunersoq. Qaammammut nalunaarsuutit tunngavigalugit sulineq pillugu kisitsisinik naatsorsuisoqassappat isumaginninnermit tunniuttakkat il.il. piiarnissaat pisariaqarput. Naatsorsueqqissaartarfiup kommunit isertitanut taarsiissutitut tunniuttagaanut nalunaarsuiffia atorlugu tamanna pisarpoq. Nalunaarsuiffik atorlugu qaammammut sulinngikkallarnermi pisartakkat nalunaarsorneqartarput inunnut tigusisunut immikkoortiterneqarlutik. Tamatuma kingorna qaammammut nassuiaatinut sukumiisunut qaammatikkaartunut kommuninut immikkoortiterneqartarput.

 

Ajornartorsiutip assinga inuussutissarsiutini allani atuuppoq, sulinermut tunngassuteqanngitsunut A-malillugu isertitatigut akiliutaasartunut tunngasoq. Ilimagisariaqarpoq, sulineq inuit sulinngitsut inuussutissarsiutinit pineqartunit akiliutisisartut amerlassusaannut naleqqiullugu annikitsuinnaasimanissaa, taamaattumik pensionskassinut napparsimanermut inuunermullu sillimmasiisarfinni sulisut nalunaarsuusiami ilanngunneqanngillat.

 

Akiliutaasartut immikkut ittut, qaammatini arlalinni sulisimanermut tunngassuteqartut, soorlu sulinngiffeqarnermi aningaasarsiat aamma immikkut angusaqarnermi pissarsiat –paasiniarneqarput. Paasilluarumallugu inuup pineqartup ukiumi pineqartumi qaammatit suliffigisimasai tamakkerlugit misissuiffigineqarsimapput.

 

4.2.1 Sulinermut nalunaarsuutini tulaassilluni tunisineq

2013 ilanngullugu tulaassuiffinnit aalisartunit piniartunillu tunisinerit nalingi akileraarutinullu akiliigallarnerit qaammammut nassuiaatinut nalunaarutigineqartarsimapput. Taamatut nalunaarsuisarnerup kinguneranik suliffeqarfinni taamaattuni sulisut aamma tulaassisut immikkoortinneqarsinnaasarsimanngillat. Tulaassat nalingat akissarsiatut nalunaarutigineqartarsimavoq. Tamanna pissutaalluni 2013 ilanngullugu akissarsiat pillugit paasissutissat annertuallaarput – ingammik suliaqarfinni Aalisarnermi aalisakkanillu tunisassiornermi niuernermilu.

 

2014-ip kingorna tulaassuiviit taamaallaat akileraarutinut akiliigallarnerit nalunaarutigisalermatigit akissarsisussat aamma tulaassisut immikkoortinneqarsinnaalerput. Qaammammut akileraarutinut akiliigallarnermut nalunaarnerit tunisineq tunngavigigaanni, suliffeqarfiutigisap nammineerluni nalunaarsornerani takuneqarsinnaalertarput qaammatini tulaassivinni tunisat nalingi akissarsiatut nalunaarutigineqartarmata.

 

Periuseq taanna atorlugu 2014-imiit akissarsiat ajunnginnerusumik inernilerneqarput, kisianni paasissutissat iluarsinerisa ukiut ingerlanerini akissarsiat ineriartorsimaneri sunnerpaat, ingammik suliaqarfik Aalisarneq aalisakkanik tunisassiorneq niuernerlu eqqarsaatigalugu - taamaattumik kisitsisit pineqartut mianersortumik atorneqartariaqarput.

 

2020-mi agguaqatigiissillugu qaammammut aalisartut piniartullu tulaassuisut 1.116-iusimapput. Aalisarnerup aalisakkanillu tunisassiornerup niuernerullu iluani sulisut 27,0 pct.-erivaat, sulisullu tamakkerlutik 4,2 pct.-iannik annertussuseqarput.

 

4.2.2 Sulisutut nalunaarsorsimanngitsut paasissutissaannik ilanngussineq

Qaammammut nassuiaatit nalunaarsuutillu suliffeqarnermut tamakkiisumik matussusiinngillat. Naatsorsueqqissaartarfiup isertitanut nalunaarsuiffia atorlugu suliffillit allat nassaarineqarlutillu ilanngunneqartarput. Suliffillit ilanngunneqartut ukiumut suliffeqarsimasut 2-3 pct.-iinik annertussuseqarput, ukiumut 500-700-ut akornanni amerlassuseqarlutik. Najoqqutani ilanngunneqartut pingajorarterutaat minnerpaamik qaammammi ataatsimi sulisimasuupput, 2/3-illu najoqqutani tamani ilaanngillat.

 

Najoqqutani sulisut amigaataasut Naatsorsueqqissaartarfimmit isertitanut nalunaarsuiffimmi, piumasaqaatinik ataani allaqqasunik naammassinnissimasut, toqqartorneqarput:

 

·         Najoqqutarineqartut malillugit ukiumi pineqartumi annerpaamik qaammatini arfinilinni sulisimasut.

 

·         Ukiumi pineqartumi qaammammut nassuiaatini allaqqariinngitsunik isertitanut nalunaarsuiffimmi annertuunik A-nik isertitallit imaluunniit nammineq suliffeqarfiutiminni isertitallut (aningaasarsiatut imaluunniit kingunnerusukkut sulisimanermi isertitaasimasutut nalunaarsorsimanngitsutut immikkoortitat). Isertitat qaqugukkut annertuunik taaneqarsinnaalertarnerinut killigititaq najoqqutarineqartut malillugit qaammatikkaartumik sulisimaneq suliffissarsiorsimanerluunniit apeqqutaatillugit allanngorartinneqartarpoq.

 

·         Qaammatini naatsorsuiffiusuni minnerpaamik qaammammi ataatsimi suliffissarsiortutut nalunaarsorsimanngitsoq. Qaammatini suliffissarsiortutut nalunaarsimaffinni sulisimasutut ilanngussisoqarsinnaanngilaq (piumasaqaat tamanna suliffeqarsimallutik nalunaarsorsimanngitsunut kisimi atuuppoq).

 

2020-mi sulisut najoqqutani ilanngunneqartut agguaqatigiissillugit qaammammut 523-upput. Taakkunannga 505-it namminersortuullutik. Isertitanut nalunaarsuiffimmi isertitat A-t sulisitsisuni kikkuni katersorneqarsimaneri takuneqarsinnaanngimmat, suliffillit ilanngunneqartut suliaqarfimmi Paasissutissaqanngitsunut inissinneqarput. Suliffillit ilanngunneqartut akornanni namminersortut nammineerluni nalunaarusiami suliffeqarfiup normua (CVR-normu) atorlugu suliaqarfinnut immikkoortiterneqarput. Namminersortut suliffeqarfimmi normuannik ilanngussisimanngikkaangata tulaassuinernilli nalunaarusiorsimagaangata Aalisarnermut aalisakkanillu tunisassiornermut niuernermullu suliaqarfimmut ilanngunneqartarput. Paasissutissaqanngitsuniipputtaaq suliffiup normuannik imaluunniit tulaassuinermik nammineq nalunaarusiami paasissutissiisimanngitsut.

 

2015 sioqqullugu suliffeqarfiit Danmarkimut nalunaarutigineqarsimasut ilaanngillat. Siusinnerusukkut allaaserineqareersutuut 2014-imi piffissamilu siusinnerusumi ilanngussat sulisitsisut paasissutissanik tunniussiffigisimanngisaat Paasissutissartaqanngitsunut inissinneqartarput. Taakku amerlanersaat tassaapput naalagaaffiup suliffeqarfiutai, ass. politiit pinerluttunillu isumaginnittut. 2015-ip kingorna pitsaanerusunik paasissutissanik peqartoqalermat sulisut 450-500-t Pisortat allaffissornerannut aamma kiffartuussinerannut nuunneqarput siornatigut Paasissutissartaqanngitsuniittarsimasut. Paasissutissanik iluarsaassinermik tamanna tunngaveqarpoq taamaattumillu 2015 sioqqullugu pisortani sulisimasut 500-t angullugit ikinaarneqartarsimanissaat ilimagineqarpoq. 2014-imit 2015-imut pisortaqarfinni sulisimasut nikissimannginnissaat ilimagineqarpoq.

 

4.3 Suliffillit pillugit nalunaarsuiffik

Nalunaarsuutit misissukkat inuussutissarsiummillu aalajangersimasumik ingerlatsisutut nalunaarsorsimanngitsut malillugit sulineq pillugu nalunaarsuiffik pilersinneqarpoq, sulineq pillugu kisitsisitigut paasissutissanut tunngaviuvoq. Nalunaarsuiffik innuttaasunut najugaqavissunut nalunaarsuiffiuvoq – ukiup pineqartup aallaqqaataani naaneranilu Kalaallit Nunaanni najugaqartut aamma ukiup naanerani 15-ileereersimasut nalunaarsorneqarsimapput.

 

Takussutissiaq 4.1-imi pineqartut amerlassusaat immikkoortillugit takuneqarsinnaapput, ataatsimut amerlassusaat innuttaasunut najugaqavissunut tunngavoq. Takussutissiami takutinneqarpoq 2020 naanerani amerlassutsip 3 pct.-ia innuttaasunut najugaqavissunut tunngasunngitsoq.

 

Takussutissiaq 4.1 Innuttaasut najugaqavissut

 

2016

2017

2018

2019

2020

Ukiup aallartinnerani innuttaasut, minnerpaamik 14-inik ukiulinniit ..................................

44.871

44.915

44.883

45.014

45.116

Ukiup naanerani innuttaasut, minnerpaamik 15-inik ukiulinniit ..................................

44.081

44.134

44.258

44.341

44.673

Najugaqavissut, ukiup naanerani minnerpaamik 15-inik ukiulinniit ..................................

42.488

42.673

42.670

42.779

43.152

 

Suliffeqarneq pillugu nalunaarsuiffimmi paasissutissat pigineqartut tassaapput; akissarsiat, akileraarutinut tunngasut aamma suliffigisap inuussutissarsiummi sorlerniinnersoq, taamatullu paasissutissartaqarluni pineqartup atorfininnera suliffigivisatut imaluunniit saniatigoorisatut suliffiunersoq. Atorfik qaammammi pineqartumi akissarsiffiginerpaasimasatut nalunaarsimasaq tassaavoq suliffigivisaq, suliffiit allat qaammammi pineqartumi saniatigut sulinertut nassuiarneqarput. Nalunaarsuiffimmi aamma inooqatigiinnut sinerissamilu agguataarsimanermut paasissutissanik peqarpoq.

Suliffillit pillugit nalunaarsuiffik – akissarsiat akileraarutaasussat suliaqarfillu pillugit paasissutissat saniatigut – aamma pingaarnertut suliffilittut atorfinissimanermut imaluunniit saniatigooralugu suliffilittut atorfinissimanermut paasissutissanik imaqarpoq. Pingaarnertut suliffeqarnermi qaammammut akissarsiat qaffasinnerpaat nalunaarsorneqarsimasut aallaavigineqarput. Qaammammi pineqartumi atorfiit allat saniatigooralugu suliffinnik taaneqarlutik. Taamatuttaaq inuiaqatigiinni atukkanik nunallu sumiiffiinut paasissutissanik ilaqarput.

 

4.4 Kisitsisaataasivik

Naatsorsueqqissaartarfiup kisitsisaataasivia bank.stat.gl sukumiinerusumik suliffilinnut tunngasunik tabelinik imaqarpoq. Suliffeqarnermi naatsorsuutinik nammineq toqqartuinissaq tassani periarfissaavoq. Immikkoortut aappaanni tabelit titartakkallu kisitsisaataasivimmi sulianit tingusaapput. Najoqqutarineqartunullu paasissutissat tabelit titartakkallu ataanni takuneqarsinnaapput.

 

4.5 Najoqqutani kukkunerit

Nalunaarsuiffiit, suliffeqarneq pillugu kisitsisitigut paasissutissiornermi tunngaviliisut, allaffissornikkut nalunaarsuutinik annertuunit pilersitaasut, soorunami nalorninaateqarsinnaasunik imaqartarput. Taakkunani pingaarnersiukkat uani saqqummiunneqassapput.

 

Suliffeqarneq pillugu kisitsisitigut paasissutissiorneq tamavimmi sulisitsisut qaammatikkaartumik akissarsiat il.il pillugit nalunaarutaannit tunngaveqartumik pilersitaasarmat, qaammatikkaartumik nalunaarutigineqartut eqqorluinnartuuneri, kisitsisitigut paasissutissat pitsaassusaannik tunnfas. Taamaattumik suliffeqarfinni ataasiakkaani aningaasarsisarfiit pisarnerinik periaaseqarneq nalornisitsilernermik malunnaatilimmik pilersitsivoq.

Immikkoortoq 4.2-mi nalunaarsuutit misissorneri pillugit allaaserisami nalunaarsukkat inaarnerini ajornartorsiut tamanna malugineqavissorpoq. Ingammik immikkut ittunik akissarsiat ataasiakkaat uppernarsarniarnerannut piffissaaluit atorneqarput, qaammatini arlalinni sulisimanermut tunngasut soorlu sulinngiffeqarnersiutit aamma immikkuullarissumik angusaqarsimanermi aggornersiat.

 

Suliffeqarnermut kisitsisitigut paasissutissat sulisitsisut qaammatikkaartumik aningaasarsiat il.il. pillugit nalunaarusiaannit nalunaarsuutinik tunngaveqarpoq. Taamaattumik qaammatikkaartumik nalunaarusiat pitsaassusaat aamma kisitsisitigut paasissutissanut pingaaruteqarluinnarpoq. Suliffeqarfinni ataasiakkaani aningaasarsiat piffissanut tulleriiaarneri nalunaarsuiffimmi kisitsisinut inaarutaasunut apeqqutaalluinnarpoq, tamannalu aamma peqqutigalungu nalunaarsuutit atuutsinneqartussat pitsaassusaannut annertuumik nalorninermik pilersitsisinnaavoq.

 

Immikkoortumi 4.2-mi nalunaarsuutinik misissuinermut tunngasumi eqqaaneqareersutut nalunaarsuiffimmi ajornartorsiutaasinnaanera annertuumik eqqumaffigineqarpoq. Qaammatini arlalinni suliffeqarsimanermi nuussinerit ataasiakkaat immikkut ittut suussusersiniarlugit immikkut suliaqartoqartarpoq, assersuutigalungu feeriaqarnersiutit aamma immikkut aggornersiat.

 

Nalunaarsuutit tunngaviusut annertussusaat katitigaanerallu pissutigalungit naatsorsuutigineqartarpoq nuussinerit immikkut ittut suussusersineqarsinnaanngippata, kukkunertut naatsorsorneqarnissaat. Kukkunerusinnaasullu taamaattut qaammammusiat naatsorsuutaannut annerusumik sunniisarput, taamaattoq ajornartorsiut suliffillit naatsorsuutaasa pitsaassusaannut annertuumik sunniuteqanngitsutut nalilerneqarpoq.

 

Kukkunerit taamaattut annerusumik qaammammi decembarimi akissarsianut sunniisinnaapput, qaammammi feeriaqarnersiutinik nalunaarsuiffiunerpaasartumi. Taamaattumik decembarimi qaammammusiat – taamatullu kvartalit sisamaanni – angivallaarsinnaasarput. Kvartalinilu allani naatsorsuutit taava mikinaarneqarsinnaasarlutik. Taamaattumillu kvartalikkaartumik agguaqatigiissillugu qaammammusianik sanilliussinermi tamanna eqqumaffigineqartariaqarpoq.

 

Nalorninaateqarsinnaasutut taaneqarsinnaasutut ipput pisortaqarfiit isertitanut taarsiutitut akiliutaasa nalunaarsorneri, nalunaarsuutit misissornerini kommunit sulinermut sanilliunneqarsinnaasutut akiliutigisartagaat akissarsiaanngitsut immikkulli paasiniarlugit inissittariaasut. Isertitanut taarsiutitut akiliutit qaammatinut nalunaarsuiffinnut tunngassuteqartariaqanngillat; Assersuutigalugu akiliutit qaammatini arlalinni nalunaarsuiffimmiissinnaasarput. Paasissutissat nalilersorneqarluaraluartut pisortat sulinngikkallarnerni tunniuttagaat sulinermut nalunaarsuutini kukkussutaasinnaapput.

 

Isertitanut taarsiissutitut pisortanik ikiorsiissutinut nalunaarsuinermi aamma ajornartorsiut atuuppoq, nalunaarsuutinik misissuinermi – nikingassutsinut – atorneqartoq sulisimanermut tunngassutilinni kommuninit nuussinerni. Isertitanut taarsiissutitut ikiorsiissutit qaammatinut nalunaarsuiffiusunut attuumassuteqartariaqanngillat. Assersuutigalungu nuussinerit qaammatini arlalinni allaffissornikkut nalunaarsuiffimmi ataatsimiissinnaasarput. Nalunaarsuutinillu nalilersuineq sukumiisumik suliarineqarsimagaluarpalluunniit suli isertitanut taarsiissutitut ikiorsiissutit kukkussutaasinnaasutut inissisimapput.

 

2013 tikillugu aalisartut piniartullu tulaassaminnut akissarsiaat ilanngaateqanngitsumik naatsorsorneqartarsimapput. Tassa imaappoq tulaassat aningaasanngorlugit nalingi akissarsiartut taaneqartarlutik. Taamaattumik pineqartunut qaammammut akissarsiat 2014 sioqqullugu anginaarneqartarput. 2014-imi periuutsimik allannguinnermi aalisartunut piniartunullu akissarsianut naatsorsuutit naleqqunnerulerput, nalunaarsuutillu amingaateqarnerannik taaneqartariaqarlutik. Akissarsiallu piffissap ingerlanerani ineriartornerannut misissuinermi tamanna eqqumaffigineqassaaq – pingaartumik Aalisarnermi aalisakkanillu tunisassiornermut niuernermullu suliaqarfimmi, aammali inuiaqatigiinni inissisimanermi nunallu sumiiffiini immikkoortiterinermi, amerlasuunik tulaassuisunik aalisartoqarfinni piniartoqarfinnilu. Periutsimilli allanguinneq suliaqarfimmi pineqartumi suliffillit amerlassusaannut annerusumik sunniuteqanngitsutut nalilerneqarpoq.

 

Suliffilittut nalunaarsorsimanngitsut nalunaarsuutaannik nuussinermi nalorninartoqarpoq. Tassani nammineerluni nalunaarsuiffiit – kiisalu isertitanut nalunaarsuiffik – ukiumoortumik nalunaarsuutinik imaqarmata, suliffilittut nalunaarsorsimanngitsut nalunaarsuutaat taamaasillutik piffissanut agguaanneqarsinnaanngimmata. Inuk ataaseq qaammatini ikittuinnarni annertuumik ukiumut akissarsiaqarsinnaavoq, pineqartoq ukiumi naatsorsuiffiusumi qaammatini 12-ini suliffeqarsimasutut isikkoqarsinnaalluni. Killormullu aamma inuk ataaseq qaammatini 12-ini aaliangersimanngitsumik suliffeqarsinnaalluni. Isertitallu annikippata, aamma suliffillit nalunaarsorsimanngitsut nuunneqarnerini ilaanngitsoorsinnaalluni.

 

Qallunaat sulisitsisutut nalunaarsorsimasut nalunaarusiaanni sukumiinerusumik paasissutissaqannginera pissutigalungu 2015 sioqqullugu Pisortat ingerlatsineranni kiffartuussinerannilu sulisut agguaqatigiissillugu qaammammut amerlassusaat 500-t angullugit ikinnerunerat naatsorsuutigineqarpoq, takuuk immikkoortoq 4.2.2. 2015-ilu sioqqullugu pineqartumi suliffillit Paasissutissaqanngitsutut nalunaarsorneqartarsimata tamanna suliffillit ataatsimut amerlassusaannut sunniuteqanngilaq.

 

2015 sioqqullugu Danmarkimit sulisitsisut nalunaarsorsimannginnerat pissutaalluni Pisortani ingerlatsineranni kiffartuussinerannilu 2014-imi ukiunilu siuliini agguaqatigiissillugu qaammammut sulisut 500-t angullugit ikippallaartarsimanissaat ilimagineqarpoq, immikkoortoq 4.2.2 takuuk. 2015 sioqqullugu taakku Paasissutissartaqanngitsunut ilanngunneqartarmata nalunaarsuutit sulisimasunut sunniuteqanngillat.

 

Qitiusumik Suliffeqarfinnik Nalunaarsuiffik (CVR) atorlugu suliffeqarfiit ataasiakkaat inuussutissarsiorfinni paasissutissaat aaneqarput, taamaasilluni suliffillit inuussutissarsiutinut immikkoortiterneqarsinnaalerlutik. CVR-imi suliffeqarfiit nalunaarsorsimasut tamarmik suliaat pingaarnerit malillugit suliaqarfinnut inissitsiterneqartarput. CVR imminermini naapertuilluartumik suliaavoq. Periuserli aamma killeqarpoq, pingaartumik suliffeqarfiit assigiinngiissitaartunik suliaqartuugaangata, suliaqarfinnut assigiinngitsunut immikkoortitertarialinnut. Kukkunerli minnerpaamiitinniarlugu suliaqarfiit naatsorsuutaat naleqqussarneqarput, tassani suliffeqarfiup pingaarnertut suliaa malillugu inuussutissarsiorfinnut immikkoortiterneqarluni, takuuk immikkoortut pingajuanni najoqqutanut nassuiaat.

 

Pisortani sulisitsisut annerpaat; Namminersorlutik Oqartussat kommunillu suliffinnik arlalinnik ingerlatsipput soorlu ilinniartitsinermik, peqqinnissaqarfinnik kiisalu allaffissornermik. Pisortanili sulisitsisartutut akissarsisitsinermi ataasiinnartut nalunaarsorsimallutik, taamaattumik suliaqarfinni taakkunani ataasiakkaani – nalunaarsuutini atorneqartuni – inuussutissarsiorfinnut suliaqarfigissaannut sulisut agguataarneqarsinnaanngillat. Sulisitsisuni taakkunani suliallit taamaasillutik Pisortat ingerlatsinerannut kiffartuussinerannullu immikkoortinneqarput. Pisortani sulisut sukumiinerusumik immikkoortiterneqarnerinut Naatsorsueqqissaartarfiup saqqummersitaa kingulleq Pisortaqarfinni atorfillit innersuussutigineqarpoq. Pisortaqarfinni atorfilinnut kisitsisitigut paasissutissaq pisortat akissarsialerivianninngaanniit toqqaannartumik nalunaarusiaapput, taamaattumillu suliffillit kisitsisaannut sanilliunneqarsinnaanatik.